Anxiety and all these feelings.

 "You may say I'm a dreamer"

Joo, anteeksi taas ihanainen päivitystauko, mut jotenkin oon päästäny itteni rappiolle, enkä oo jaksanu oikeen ajatellakkaan kirjottamista. Muutenkin ollu tässä kaikkee häslinkiä ja sitä perinteistä tunteiden vuoristorataa.

(järjettömän pitkä Before-I-Die kuvasarja, koska olen taas vaihteeks tunteelliseella päällä)

Asdf. Välillä tuntuu, et oon joku alisuorittaja, kun en pysty oleen syömättä sitä viimestä lettua tai munkkia, en pysty rakentaa itseluottamusta tyhjästä (varsinkaan, kun omaan tällasen hoikan ja atleettisen vartalon :__D), en omaa 12345 talenttista kykyä.

hngh. Ahdistaa ja ärsyttää. En pääse missään eteenpäin ja pienetki vastoinkäymiset tuntuu niin ylitsepääsemättömiltä, et tekis aina mieli vaan itkee. Tästä oravanpyörästä ei pääse ulos vaikka kuinka ponnistelee.

Mut samalla (kai se johtuu täst vuodenajasta) tuntuu et joku sirottelee sen kaiken ahdistuksen, vihan ja surun päälle vaaleeta tähtitomua, joka tekee kaikesta pörröstä ja hassua.

Miten mä voin välittää siitä niin paljon? Mikä siinä on niin kiehtovaa, etten mä nää enää mitään muuta? Mut ei se välitä musta. Justhan me tavattiin. Ei meil oo mitään yhteistä. Raaah, ei mulla ois muutenkaa mitään rohkeutta sanoo sille mitään. Koskaan. Ikinä.

*järkyttävä turhautumisen tunne joka heittää tuolit seinille*

Hi fellas!

TANTANTANTAAAAAA.

Joo tiiän, anteeksi vanteeksi. 4-5 viikkoo ei oo enää päivitystaukoo. Se tarkottaa sitä, et mul ei oo mitään kirjotettavaa :DD juuuuu.... No mitäs. Kaikki hyvin, juuri ja juuri pystys ja mikä tärkeintä, vituttaa vähän. Yhh, se järkkäri olis niiiiin tarpeellinen, varsinki tänään, kun käväsin tos Kaisaniemen khasvitieteellises. Oih sitä inspiraation ja järkkäreiden ja haisevien mummojen määrää. Sit tossa noin 3 h sitte kun Åkenin vein ulos, nii taivas oli niiiiiiiiiiin ihanan ja romanttisen ja tuituikawaiiperse-näkönen. DEEEEAM, mä tarviin sen järkkärin. NYT. (kuvitelkaa tähän kohtaan järkyttävä turhautuminen rahanpuutteesta)

Niin, siis Åke, oikealta nimeltään Akke, on
Kuvassa nähtävän lajin edustaja. Ikää pojalla oli kai 2,5? (tossa se hyvin kiinnostuneena heiluu ja nyt kääräs ittensä rullalle mun jalkojen päälle ja aloitti Zetaamisen)
Syö lihanaksuja, kissoja ja varpaita, vien kerran päivässä ulos ja hyvin ketterä ja kovasti haiseva eläin on, se  tietää kaikki, jotka on meidän kämpässä käynyt viimeisen puolen vuoden aikana :DD


Niin, siis oikea värityshän vastaa enempi

tuota
-------------------->

Uhh, onks se ollu meillä jo puol vuotta?
huhhuijjaa, kyl se on kauan meitä jaksanu :DD (aijai, piinaa mun jalkaa, kun päätti nyt nukahtaa tohon peitolle >:((.....)


        __TYHJÄÄ TILAA__

(uuh, nyt se lähti kiusaa mutsii :D)

Ja tää riiviö, (kuvassa auttoi mua tekemään pääsiäisasetelmia :) ) on Max. Se on 4 (?) vuotta vanha kollikissa ja mitä siitä ny sanois, se on MAX. Tosi kiltti ja kova, poeka JUTTTELEEEN, :DD okeijoo, se määkii yöt/päivät ja syystäki. olihan se keväällä kadoksis sellaset 2,5 kk meijän kesämökillä.

Ihme lemmikkipostaus tuli tästäki :OO

Nojoo, mut se mun menneisyysploki menee tonne ODOTUS-kansioon, että se tulee sitten kun on tullakseen. Ja kaikki te plokini kyylääjät (joita on noin 30 :DD) niin pistätte kommenttia ja näin, niin pääsen eteen (tai taakse)päin tässä kirjoitusharrastuksessa.

Kiitos ja kumarrus.

PS. Die hard on kova leffa.