Happiness, long time no see.

Kaunis sunnuntaipäivä. Monien sattumusten kautta löysin itseni kävelemästä bussipysäkille. Ah kesä, kuinka oonkaan sua oottanut. 

Ensimmäistä kertaa yksin leffassa. Jännää. Seuraavalla kerralla pidän huolen et jää aikaa ostaa omat eväät, leffateattereissa on ihan himokallista ! True hipster, mut pakko myöntää Les Misérables oli mahtavaakin mahtavampi, ihmettelen suuresti miks en menny jo aikasemmin kattoo sitä. Muu leffayleisö piti mua varmaan jotenki bipolaarisena kun ensin nauroin vedet silmissä kaverin tekstiviestille ja sit leffan lopussa itkin niin dramaattisesti et hyvä ettei kyyneleet lentäny vaakasuunnassa. I feel no shame.

Sen tunnevuoristoradan jälkeen oli jotenki masentavaa tulla kotiin, missä kaikki oli kauheen tyhjää ja hiljasta. Olin antanu just mun viimeset roposet vuokrarahoja keränneelle katusoittajalle, hymyilly junassa jonkun tuntemattoman söpölle tyttövauvalle ja kattonu kun pikkupojat viiletti alamäkeä pyörillä ihan innoissaan. Nähny toisia onnellisia ihmisiä ja tuntenu itteni oikeesti onnelliseks pitkään aikaan. Ku mä astuin ovesta sisään, olin taas kahdestaan ajatuksieni kanssa. Vaan minä ja mun pää. Ja mun teot. Ne varsinkin. Hrrr, puistattaa jo pelkkä ajatus. Mut jostain syystä mä en tunne tehneeni väärin, päinvastoin. Vihdoin jokin tuntuu oikealta.

 Niinkun siinä biisissä sanotaan, mun ajatukset ei oo hirmumyrskyjä vaan tähdenlentoja. Lentelee ympäriinsä mun päässä, fiu fiuuu eikä niistä tunnu saavan otetta.En jaksais enää oottaa ku muut päättää ja junnaa paikallaan ku mä olisin valmis jo siirtymään seuraavaan lukuun, seuraavaan elämänvaiheeseen. Päätöksiä piti tehä, no saitte sitä mitä tilasitte. Jos jotakuta ei tyydytä, se on voi voi.  Aijon kerrankin pitää pääni jonkun asian suhteen ja uskon et valitsin just oikean ajotuksen. Kaikki haluu varmasti sen oikeasti onnellisen elämän ja nyt kun sitä tarjotaan mulle tyyliin hopeatarjottimelta, miks mä kieltäytyisin? Sen takia et se ois reilua muita kohtaan? Sen takia et se ois moraalisesti oikein? Pyh. Mun elämä, mä päätän. End of story.